Teilamalül

Se Vükiped: sikloped libik
Jump to navigation Jump to search
Teilamalül in vödem medü fraktur pepenöl

Teilamalül (⸗ u ꞊) binon malül, kel teilon vödi ad lims tel u plu ka tel. Nesuvo penamasits pükas votik labons teilamalüli. Ma “Gramat Volapüka” fa hiel Arie de Jong, malül at pagebon pö penam Volapüko, ab el de Jong it no ägebom teilamalüli e ägebom ai yümamalüli pla teilamalül, votiko sagölo: ägebom te yümamalüli.

Fom[redakönredakön fonäti]

Teilamalül binädon me yümamalüls fagotaleigik tel. So teilamalül papenon as liens brefik fagotaleigik tel. Kösömo teilamalül binon slobik. Sagoy das sekü atos no kanoy binön kofudik demü leig malülas tel: teilamalül e leigamalül.

Geb[redakönredakön fonäti]

In Volapük[redakönredakön fonäti]

Ma “Gramat Volapüka”, mutoy gebön teilamalüli:

  1. üf vöd pateilon ad spikasilabs len fin kedeta;
  2. üf lim telid koboädavöda primon me mayud, as sam: Nolüda⸗Merop;
  3. üf lims bofik koboyümavöda binons leigalonöfiks, as sam: general⸗maredal, lampör⸗reg[1].

Do hiel Arie de Jong imobom teilamalüli, lätikumo äsludom ad no gebön malüli at, kel no pubon in püks mödikün. In Volapük teilamalüls plago pägebons te telna, sevabo pö dabük elas “Gramat Volapüka” fa hiel ‘Arie de Jong’ e ‘Worterbuch Der Weltsprache Fur Deutschsprechende’ fa otan. Binos nitedik, das in “Gramat Volapüka” pägebons teilamalüls stedik, kels ye äbinons brefikums e smalikums ka leigamalül e sümedons leigamalüls brefik. In vödabuk gretik Volapüka pro Deutänapükans teilamalüls äbinons slobiks.

In vödems nuik Volapükik yümamalül e teilamalül no distons de od.

In Yuropapüks[redakönredakön fonäti]

Penäts ömik labons te teilamalüli ad teilön vödis, samo: penät gotik. Kösömo teilamalül binon slobik in penäts at (as sam, in fraktur). Penäts at binons vönädiks.

Teilamalül semikna jäfidon pro zeils lekanik e tediks (efe reklamiks) sekü vobed logovik nedotik. Samo, nem lotidöpa ‘Waldorf⸗Astoria’ päpenon calöfiko ko teilamalül vü yels 1949 e 2009.

In vödabuks ömik teilamalül dunon jäfidis tel: balido, malon fini vödalima, telido, malon fini kedeta. So pö jenet at yümamalül kösömik vedon teilamalül len fin kedeta, üf vöd no finikon ko kedet.

In vödabuks ömik ün tumyel degzülid ed ün begin tumyela teldegid pädabüköls ai ägeboy teilamalüli pö penam koboyümavödas pla yümamalül.

In püks votik[redakönredakön fonäti]

Teilamalül pagebon as malül patik fa nolavans koptik.

Ma lotograf latinik di ‘Fiero’ pro pük ‘Ojibwe’ teilamalül papladon po foyümots ömik värbik len fin kedeta.

In silabapenät Kanadänik teilamalül pagebon as malül ad distidön sümbolis sümik, sevabo: malül at e mal silabik.

Pö jenets nesuvik teilamalül pagebon in vödems Yapänik pla yümamalül Linglänapükik e stripül püka ot, ven penoy foginavödis medü ‘katakana’. Kösömo in vödems Yapänik teilamalül papladon vü pösodanem e famülanem i vü foginavöds votik.

In el ‘Unicode’[redakönredakön fonäti]

Sit ela Unicode labon sümbolis sököl ad malön teilamalüli:

Penät Sümbol Kot numik
Penät latinik (sümbol slobik) 2E17
Silabapenät Kanadänik 1400
Silabapenäts Yapänik, sevabo: ‘katakana’ e ‘hiragana’ 30A0
Leigamalül brefik A78A

Literat[redakönredakön fonäti]

  1. Arie de Jong. Gramat Volapüka. — Leiden (Nedän) : Brill, 1931.
  2. Arie de Jong. Gramat Volapüka. — Dabükot telid / Arie de Jong (lautan) ; Michael Everson (dabükan, lautan fonuna). — Evertype, 2012. — ISBN: 978-1904808947.

Yüms plödik[redakönredakön fonäti]

  • Arie de Jong. Gramat Volapüka. — Leiden (Nedän), 1931. — Bagafs: 6, 16, 34, 133.