Kiemav

Se Vükiped: sikloped libik
Bunön lü: nafam, suk
Kiemav - stud taumas, binädölo me ker (konlet dililas zänoda) e leäktrons (dilils plödazänodik), e binods fa ons pafomöls.


Kiemav (bo se Vöna-Lägüptänapük: kēme, siämü „tail“[1]) binon nolav, kel studon stöfi lä nivod taumik e molekülik, pubets, cens e migs matera, äsi nämeti paprodöl u panüsugöli dü jenots at. Brefo, kiemav studon molekülis, kristadis e metalis e bejäfon binädi e patöfis statitik binodas at, äsi cenis e tefis, kelis neodons ad vedön maters komunik. Ma kiemav nulädik, patöfs füsüdik materas pafümetons fa binod onsik lä nivod molekülik u taumik, kelos pafümeton fa näms leäktromagnetimik bevütaumik e fa loneds mufav kvantumik e hitamufava. Hiels Robert Boyle (1661), Antoine Lavoisier (1787) e John Dalton (1808) kanoms palelogön as fats kil kiemava nulädik,[2] do nolavans votik älabons rouli go veütiki, soäs hiels Dmitriy Mendeleyev, Friedrich Woehler, Hermann Staudinger e votiks.

Nüdugot[redakönredakön fonäti]

Kiemav süvo panemon „nolav zänodik“ bi yümon natanolavis votik ko ods, a. s. stelav, füsüd, lifav e talav.[3] Yüms at pafomons dub donajäfüds mödik, kels gebons suemodis licinöl de nolavajäfüds difik. As sam, kiemav füsüdik gebon prinsipis füsüda ad suemön materis lä nivod taumik e molekülik. Binod kuratik yümas teorik vü kiemav (kobü „nolavs patik“) e füsüd binon vestigayegäd filosopa nolava.


Lised löminas kiemavik


Literat[redakönredakön fonäti]

  1. l.: Kiemav (tümolog) ad reidön plu dö licins mögik vöda at.
  2. Mi Gyung, Kim. 2003. Affinity, That Elusive Dream - A Genealogy of the Chemical Revolution. MIT Press. ISBN 0-262-11273-6.
  3. Chemistry - The Central Science, se bevüresodatopäd: The Chemistry Hall of Fame nivera di York, pekonsultöl tü 2006 setul 12.