G

Se Vükiped: sikloped libik
Bunön lü: nafam, suk
Lafab Volapüka
Aa Ää Bb Cc Dd Ee Ff
Gg Hh Ii Jj Kk Ll Mm
Nn Oo Öö Pp Rr Ss Tt
Uu Üü Vv Xx Yy Zz

El G binon tonat velid lafaba latinik kösömik ä tonat jölid lafaba Volapükik.

Jenotem[redakönredakön fonäti]

Tonat: G e C labons licini ot: malat rusemitik sinifü „fut“. El G pänüdugon in period vöna-latinik ad difükön proni: [g] de pron: [k]. Nem nüdugana päregistaron as Spurius Carvilius Ruga: dalaban pelajuli balid Romäna, kel ätidom zao ün 230 b.K. Ün tim at, tonat: K ya no plu pägebon, e tonat: C päpronon äkofudükölo [k] e [g]; posä el Ruga änüdugon eli G as [g], pron ela C pämiedükon ad [k].

Pron tonata: C in püks distöfik[redakönredakön fonäti]