Jump to content

Valentün Sülvästrov

Se Vükiped: sikloped libik
Valentün Sülvästrov
Moted: 30 setul 1937, 1937
Küyiv
Lifatopam: Berlin
Cal(s): hinoatädan[*], hipianodan[*]
Tatät(s): Sovyätabalatam, Lukrayän

Hiel ‚Valentün Vasülyovüc Sülvästrov’ (Lukrayänapüko: ‚Валентин Васильович Сильвестров’) (pemotöl in ‚Küyiv’ tü 1937, setula d. 30id) binom noatädan Lukrayänik.

Hiel ‚Sülvästrov’ pemoton in ‚Küyiv’ timü pöf vemik in Lukrayän. Balido ästudom ad kaenal, ab pos yels kil, ünü kels älärnom pianodipläyami pö soarajul, ädebreikom tidi at ed äprimom ad studön pö musigakadäm di ‚Küyiv’: noatädi ko hiel ‚Borüs Lyatojünsküy’, plumelodavi e benöfavi ko hiel ‚Lävko Revuzküy’. Ägredätükom ün yel 1963. Ün period at änoatädom vobis mödik me stül vemo peflunöl fa el ‚avantgarde’: kedim, poskedim, fädamusig e rets. Dü degyel mälid musig ela ‚Sülvästrov’ ätonon pö zäls bevünetik, päplösenöl fa musigals soas: ‚Oläh Krüssa’, ‚Gidon Kremer’, ‚Alexey Lyubimov’, ‚Ivan Monighetti’, ‚Gännadiy Roȷdästvänskiy’ e votikans.[1] Äledutom lü lekanagrup: ‚Küyivsküy avangard’.

Klüliko musig somik ne pädigidon fa cifodanef sovyätik, kludo no pälületom ini balatam noatädanas sovyätik, kelos äsinifon, das vobs omik no äkanons paplösenön notido. Ün degyel velid lekanalib pägretikumon. El ‚Sülvästrov’ pianiko ädepedom metodis ela ‚avantgarde’. Plao äprimom lüklienön lü posnulädim. Om it nemom stüli okik: „metamusig” (ü „musig metaforik”). Ün 1995 lätiko päpubon labun ko musig omik.

El ‚Sülvästrov’ egaenom premis mödik. Bevü votiks äbinom loredäb prema bevünetik di ‚S. Kusevizkiy’ (TPL, 1967), noadänamätara: ‚Gaudeamus’ (Nedän, 1970), tataprema Lukrayäna di ‚Taras Jävcänko’ (1995), köna di ‚Yaroslav sapik’ klada lulid (2007) e klada folid (2017).

Ün yels 2004 e 2013–2014 el ‚Sülvästrov’ äslopom protestis in ‚Küyiv’.[2]

Pro musigalef.

[redakönredakön fonäti]
Dalilolöd su el ‚YouTube’!

Sümfon 3id
Sümfon 4id
Sümfon 5id
Sümfon 6id

  • Sümfons zül:
    Sümfon 1id (1963, perevidöl 1974)
    Sümfon 2id pro flut, flapastums, pianod e stinamusigalef (1965)
    Sümfon 3id pro musigalef sümfonik gretik: ‚Eshatofoniya’ (1965)
    Sümfon 4id pro bladastums e stinastums (1976)
    Sümfon 5id (1980–1982)
    Sümfon 6id (1994–1995)
    Sümfon 7id (2002–2003)
    Sümfon 8id (2012–2013)
    Sümfon 9id (2019)

Pro balümipläyans e musigalef.

[redakönredakön fonäti]
  • ‚Monodiya’ pro pianod e musigalef sümfonik (1965)
  • ‚Meditaziya’ pro col e cemamusigalef (1972)
  • ‚Postlyudiya’ pro pianod e musigalef sümfonik (1984)
  • ‚Posvyata’ pro viäl e musigalef sümfonik (1990–91)
  • ‚Metamusig’ pro pianod e musigalef sümfonik (1992)
  • ‚Visnük’ pro pianod e stinastums (1997)
  • ‚Epitafiya’ pro pianod e stinamusigalef (1999)
  • Konsärt pro viäl e musigalef (2016)

Pro vög e musigalef.

[redakönredakön fonäti]
  • ‚Exegi monumentum’ stabü poedot hiela ‚Alexandr Pujkin’ pro titenor e musigalef sümfonik (1985–1987)
  • ‚Oda solovyu’, pro balidvög e cemamusigalef (1997)
  • Fluküpaserenat, pro balidvög e cemamusigalef (1980–2000)

Pro cemamusigalef.

[redakönredakön fonäti]
  • ‚Spektrü’ (1965)
  • Poedot memü hiel ‚Lyatojünsküy’ (1968)
  • Serenat (1978)
  • ‚Intermezzo’ (1983)
  • Kantat stabü poedots hiela ‚Fyodor Tyutcäv’ e hiela ‚Alexandr Blok’ (1973)
  • ‚Lisova muzüka’ lü vöds ela ‚Aygi’ pro balidvög, horn e pianod (1977–1978)
  • Kantata stabü poetod ela ‚Taras Jävcänko’ (1977)
  • ‚Elegiya’ (lü vöds ela ‚Taras Jävcänko’) (1996)
  • Revkiem pro jiela ‚Larüsa’ (lü vöds ela ‚Taras Jävcänko’) (1997–1999)
  • ‚Diptihi’ tel lü vöds ela ‚Taras Jävcänko’ (1995, 2016)
  • Psams lü vöds ela ‚Taras Jävcänko’ (2005)
  • ‚Psams Lükrayänik’ lü pöpavöds (2006)
  • Psams fol hiela ‚David’ (2006; 2007)
  • ‚Aliluya’ kil (2006–2012)
  • Lidikanits lanöfik degkil (2006–2013)
  • ‚Triptih’ (2013)
  • ‚Triptihi’ fol lü vöds ela ‚Taras Jävcänko’ (2013–2015)
  • Lidikanits lü vöds ela ‚Taras Jävcänko’ (2014)
  • ‚Maydan — Küyiv’ (2014)
  • ‚In memoriam’ (2020)

Cemamusig.

[redakönredakön fonäti]
  • Stinafolüms tel e folüm-‚piccolo’
  • Lulüm
  • ‚Misteriya’ pro laitaflut e flapastums
  • Kilüm pro flut, trompet e ‚celesta’
  • ‚Proyekziya’ pro klavizem, vibrafon e kloks
  • ‚Drama’ pro viäl, col e pianod
  • Sonat pro col e pianod
  • Posluds tel
  • ‚Postscriptum’ pro viäl e pianod
  • ‚Epitafiya L. B.’ pro brat e pianod
  • ‚Misterioso’ pro klarinät
  • ‚Elegiya’ pro col
  • ‚Ikona’

Pro pianod.

[redakönredakön fonäti]
Dalilolöd su el ‚YouTube’!

Valts zül (op. 106)
Musigatimüls lul (op. 107)

  • Sonatil (1960)
  • Noateds lul (1961)
  • Triat (1962)
  • Sonats kil (1972; 1975; 1979)
  • Sonat klatädik (1975)
  • ‚Elegiya’ (1967)
  • ‚Cilamusig’ (1973)
  • ‚Musig in stül bäldik’ (1973)
  • ‚Kitsch-musüka’ (1977)
  • ‚Musig soalaseatik’ (1993)
  • ‚Musig balugälik’ (1993)
  • ‚Musig mudöfik’ (1998–1999)
  • ‚Nocturne’ (2000)
  • ‚Intermezzo’ e pülots (2000)
  • Pülots kil (2005) oр. 1
  • Noateds fol (2006) oр. 2
  • Valts kil e poslud (2005–2006) oр. 3
  • Pülots kil (2005) oр. 4
  • Poslud (2005) oр. 5
  • Pülots kil (2005–2006) oр. 6
  • Noateds kil (2003) oр. 9
  • Моменти (2003) oр. 10
  • Valts tel (2002–2003) oр. 11
  • Pülots tel (2004) oр. 16
  • Posluds fol (2004) oр. 21
  • Noateds kil (2005) oр. 38
  • Pülots fol (2005) oр. 41
  • Noateds vel (2005) oр. 46
  • Masurs tel (2005) oр. 56
  • Posluds kil (2005) oр. 57
  • ‚Elegiye' kil (2005) oр. 60
  • Posluds kil (2005) oр. 64
  • Pülots kil (2006) oр. 73
  • Klädömakanits kil ed ‚elegiya’ (2006) oр. 75
  • Noateds tel (2007) oр. 96
  • Valts lul (2007) oр. 98
  • Valts zül (2007) oр. 106
  • Musigatimüls lul (2007) oр. 107

Pro vög e pianod.

[redakönredakön fonäti]
  • Romansads tel stabü poedot ela ‚Alexandr Blok’
  • ‚Lids stilik’ (1977)
  • ‚Lids smufedik’ (1974–1981)
  • ‚Starovünna balada’
  • ‚Stupeni’
  • Lids ‚kitsch’
  • Lids fol lü vöds ela ‚Osip Mandeljtam’
  • Lids kil lü vöds elas ‚Blok’, ‚Mayakovskiy’ ed ‚Ivajkevic’ (2003)

Musig pro filmots.

[redakönredakön fonäti]
  • ‚Білі хмари’ [Lefogs vietik] (1968)
  • ‚Карантин’ [Karanten] (1968)
  • ‚Єралашний рейс’ [Flit brulik] (1977)
  • ‚Незрима робота’ [Vob nelogädik] (1979)
  • ‚Пробивна людина’ [Sübreikan] (1979)
  • ‚Грачі’ [Pledans] (1982)
  • ‚Не було б щастя...’ [No ädabinonöv fred] (1983)
  • ‚Наближення до майбутнього’ [Nilikam lü fütür] (1986)
  • ‚Сад Гетсиманський’ [Gad ela ‚Gethsemane’] (1993)
  • ‚Чеховські мотиви’ [Motivs hiela ‚Ceqov’] (2002)
  • ‚Настроювач’ [Bainotükan] (2004)
  • ‚Час прощання’ [Leditatim] (2005)
  • ‚Одвічне повернення [Gevegam laidüpik] (2012)
  • ‚Валерій Ламах. Коло життя’ [Valeriy Lamah. Lölet lifa] (2013)
  1. Валентин Сильвестров – композитор. Association New Music, Odessa. (in Rusänapük)
  2. Марія Семенченко: Валентин СИЛЬВЕСТРОВ: ‚Народ уже переміг’. День, 2013 dekul 11id.
  3. Fonät nünas: nünodem mödamedädik ‚Нова музика України’ (Musig nulik Lukrayäna).